Davit Gareja – mini-Petra

Tänään kävimme ex tempore Azerbaidžanin rajalla Davit Gareja -nimisessä 1200-luvun luolaluostarissa. Saimme hotellimme kautta taksin – kuljettajan kehuttiin puhuvan venäjää. Matkasimme siis pari tuntia halki kumpuilevien laidunmaiden (Reetta ja Maiju hekottavat termille, Hapu kehuu ja hyväksyy), lampaiden, lehmien, paimenkoirien ja lehmipoikien seurana noin 100 kilometriä itään.

Kaasulla mennään. Säiliötä täytettäessä parempi pysyä kaukana autosta.

Kaasulla mennään. Säiliötä täytettäessä parempi pysyä kaukana autosta.

Matkan varrella ei juuri muuta näkynyt kuin lampaita, paimenia ja pelottavia paimenkoiria.

Matkan varrella ei juuri muuta näkynyt kuin lampaita, paimenia ja pelottavia paimenkoiria.

Perillä meitä odotti vaatimaton Church Shop, jonka takaa lähti pieni polku isolle mäelle. Kompastelimme munkkien (ja muutaman saksalaisen) joukossa sandaaleissamme ylöspäin. Reitti oli pitkä, jyrkkä ja käärmeitä pullollaan, mutta ehdottomasti kaiken sen arvoinen. Näimme munkkien ikivanhoja luolia ja kappeleita, mahtavia maisemia ja kun meinasimme kävellä harhaan, niin Azerbaidžanin rajaa valvovat sotilaat huutelivat meidät takaisin reitille. Hieman säikähdimme aseita, mutta päädyimme poseeraamaan yhteiskuvaan. Loistava reissu, paikka oli kuin mini-versio Jordanian Petrasta. Turisteja ei ollu juuri ollenkaan, eikä myöskään mitään muita palveluita kuin munkkien ikonikauppa. Vedet ja eväät kannattaa siis tuoda mukanaan. Kengiksi ehkä jo käärmeiden takia jotakin muuta kuin sandaalit.

IMG_2073

IMG_2095

Azerbaidzan!

Azerbaidzan!

Käärmeitä en jäänyt kuvaamaan.

Käärmeitä en jäänyt kuvaamaan.

IMG_2120

IMG_2128

Illan georgialaisen fiestan jälkeen olisi kyllä houkutellut käpertyä hotellin peiton alle, mutta ei. Me odottelemme yöjunaa Mustalle merelle.

Alkuinnostus...

Alkuinnostus…

...ja näkymä seisovasta, kuumasta ja lampaanhajuisesta junasta asemalle. Viinakauppa auki ja mummon myymässä hatsapuri-leipää.

…ja näkymä seisovasta, kuumasta ja lampaanhajuisesta junasta asemalle. Viinakauppa auki ja mummon myymässä hatsapuri-leipää.

Kuvamateriaalia saan verkkoon viikon päästä kotona, koska täällä ei ole valitettavasti sopivia vermeitä mukana.

Mainokset

3 ajatusta artikkelista “Davit Gareja – mini-Petra

  1. Anu

    Hei te hurjat suomalaisleidit siellä erämaassa ja vieraissa kaupungeissa!
    Varsin vaikuttavassa paikassa kävitte. Paitsi nyt ne käärmeet…
    Saksankielisiltä (kuinkas sattuikaan) Wikipedia-sivuilta löysin kuvia ja piiiitkää historiaa.
    Melkeinpä ansaitsisitte oikein palkinnon siitä että kartutatte tässä meidän blogilaistenkin yleissivistystä!
    Mielenkiintoisia löytöretkiä teille edelleen, take care!

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s