Aihearkisto: automatka

Seton kuningaskunnan päivät

Haaveissani oli ollut jo muutaman kuukauden poiketa myös Setomaalla. En tosin viitsinyt tätä edes Mikolle ehdottaa, koska matka oli tähänkin asti ollut jo melkoisen rankka. Onneksi ratkaisu tuli tuurin ja Annelin muodossa. Juuri lauantaina, kun olimme Itä-Virossa järjestettiin Setojen vuoden suurin juhla, Seton kuningaskunnan päivä. Ja Annelin mukaan sinne oli ehdottomasti mentävä. Ja hän oli oikeassa. Ajoimme siis noin sata kilometriä Alatskivestä etelään, teitä joita google maps ei edes tunnistanut, Obinitsaan juhlimaan. Setot ovat suomensukuinen kansa, joka asuu Kaakkois-Viron ja Venäjä alueella. Vuosittaisissa juhlissa leikitään ajatuksella, että heillä olisi oma kuningaskuntansa. Tänä vuonna juhlan yhteydessä oli vielä fenno-ugrien vuosittainen tapaaminen. Kyseessä olivat siis kunnon festarit, joissa oli kolme esiintymislavaa, runsaasti ruokatarjoilua, lasten alue ja rinki voimamieskisaa varten. Juhlilla valittiin setoille kuningas ja kuninkaalle oluenpanija, juustomestari, leipuri ja voimamies. Setojen perinneherkkuja oli myös myynnissä. Juhlien tunnelmasti tuli mieleen suviseurat, joilla kävin muutama vuosi sitten. Sukulaiset ja tuttavat tapasivat toisiaan ja välillä seurattiin ohjelmaa.

Vuoden kuumin festariranneke.

Vuoden kuumin festariranneke.

Kyllähän tämä soome-ugri-musa tutulta kuulosti.

Kyllähän tämä soome-ugri-musa tutulta kuulosti.

Ruuat sateenvarjon alla.

Ruuat sateenvarjon alla. Lasissa (lähes) alkoholiton setojen ”kali”, sillä Virossahan autoilijan promilleraja on 0.

Esiintymässä ei juuri miehiä näkynyt. Mistähän se johtuu?

Esiintymässä ei juuri miehiä näkynyt. Mistähän se johtuu? Setonaisen asuun kuuluu valtava hopeakoru rinnalla.

IMG_3675

Kyllä setokin voi olla hipsteri.

Kyllä setokin voi olla hipsteri.

Yöksi Pöltsamaalle Illalla kävimme vielä Annelin kotona vierailulla ja lapset pääsivät leikkimään kissan kanssa. Tarton majapaikat olivat täynnä, joten karautimme yöksi Pöltsamaalle, mistä pääsisikin sitten aamulla kätevästi kaupan ja bensa-aseman kautta ajamaan laivaan.

Olgan matkan rasittamana viimeisenä aamuna Pöltsamaan leikkipuistossa. Laivalla Aarni ei jaksanut mennä pallomereen vaan jäi makaamaan leikkihuoneen lattialle. Eli loistoreissu!

Olgan matkan rasittamana viimeisenä aamuna Pöltsamaan leikkipuistossa. Laivalla Aarni ei jaksanut mennä pallomereen vaan jäi makaamaan leikkihuoneen lattialle. Eli loistoreissu!

Mainokset

Rundalen linna

Lähdimme ajamaan aamulla Kaunasista Tarton suuntaan ajatuksena se, että ajamme niin pitkälle kuin jaksamme. Valitettavasti matka edistyi taas todella hitaasti tietöiden takia. Kolmen tunnin ajon jälkeen olimme Latvian rajalla. Heti rajan jälkeen on iso turistikohde, Rundalen linna. Sinne tietenkin poikkesimme prinsessa-fanimme kanssa. Olen nähnyt niin monta linnaa elämässäni, että ostin koko jengille liput vain lyhyeen kierrokseen. Se ei tietenkään kattanut parhaiten remointoituja huoneita, jotka olivat tietenkin herttuattaren (eli prinsessan) makuuhuoneet. No, onneksi Olga on reipas ja lapset harrastavat ilmaiseksi, joten hän kiersi loppulinnan yksinään ja otti meille kuvia. Aarnin kanssa lepäilimme kahvilassa. Mutta hieno paikka. Jos tykkää.

Rundalen linna.

Rundalen linna.

Latviassa meillä oli ahkerassa käytössä loistava kartta Vacations for families. Karttaan oli merkitty kymmenittäin mahdollisesti lapsia kiinnostavia kohteita ympäri Latviaa. Suunnittelimme pysähdyspaikkoja osin jopa reittejä kyseisin kartan mukaan. Sieltä bongasimmekin pupupuiston, joka oli lähellä Rundalea, viitisen kilometriä Bauskasta pohjoiseen. Stoppi jäi sateen takia harmillisen lyhyeksi.

Bauskan pupupuistossa on eri jänislajeja ja niille on tehty kunnon kaupunki. Kaupungin kasvu on kuulema orgaanista ja nopeaa.

Bauskan pupupuistossa on eri jänislajeja ja niille on tehty kunnon kaupunki. Kaupungin kasvu on kuulema orgaanista ja nopeaa.

Bauskasta reitti jatkui Riikaan, jossa poikkesimme syömään latvialaisten suosikkiruokaketjun Lidon ykköspaikkaan. Lido Atputas Centrs toi hämmentävästi mieleen Tuurin. Pihalla oli huvipuistolaitteita ja tunnelma hätäinen ja hotkiva.

Lidon ruoka oli kyllä parasta mitä Latviassa söimme. Atputas Centrsin tunnelma taas ei ollut edes ABC:n veroinen.

Lidon ruoka oli kyllä parasta mitä Latviassa söimme. Atputas Centrsin tunnelma taas ei ollut edes ABC:n veroinen.

Riiasta ajaelimme vielä tunnin pari pohjoiseen ja melko työlään etsimisen jälkeen saimme yöpaikan perushotellista Gaujan kansallispuistosta. Unta palloon rankan päivän jälkeen.

Kylmän sodan museo ja Orvydan puutarha

Kun oli aika lähteä kohti Liettua rannikkoa, oli luvassa sadepäivä. Päätimme siis ajaa muutaman mutkan kautta. Matkalle Siauliaista Klaipedaan sattuikin useampi hyvä kohde.

Lounastimme Telsiain pikkukaupungissa järven rannalla kauniissa ympäristössä, humalaisessa seurassa kamalaa ruokaa. Meitä tervehtivät paikalliset kanta-asiakkaat, jotka todella riemastuivat, kun kuulivat, että olemme Suomesta. Vanhempi herra tuli oikein kättelemään ja nuorempi alkoi luetella metallibändejä. Maabrändi oli selvästi kohdallaan.

Halusin maistaa liettualaista perinneruokaa Zeppelinejä, eli perunasoikioita, joissa on lihaa sisällä. Ei tullut syötyä loppuun.

Halusin maistaa liettualaista perinneruokaa Zeppelinejä, eli perunasoikioita, joissa on lihaa sisällä. Ei tullut syötyä loppuun.

Kylmän sodan museo

Liettuan itsenäistyttyä keskeltä Zemaitijan kansallispuistoa oli löytynyt Neuvostoliiton ydinasesiilo. Paikka oli tosiaan hyvin piilossa ja vaati vankkaa uskoa google mapsiin, että jaksoimme ajelle pikkuteitä pitkin perille asti. Kannatti! Oli kylmäävää nähdä 20 metriä syvä onkalo ydinaseille.

IMG_3246

Tältä ydinasesiilo näytti ulospäin.

Tältä ydinasesiilo näytti ulospäin.

Sisäänkäynti.

Sisäänkäynti.

Kaasunaamarinukke ja kaiuttimista kuuluvat räjähdykset olivat vähän liikaa lapsille. Itseäkin alkoi pelottaa.

Kaasunaamarinukke ja kaiuttimista kuuluvat räjähdykset olivat vähän liikaa lapsille. Itseäkin alkoi pelottaa.

Orvydan puisto

Lähellä Kylmän sodan museota, mutta kuitenkin monimutkaisen ja opasteettoman ajon päässä on jännittävä Orvydan puisto. Meillä oli mukana Lonely Planet, mutta se neuvoo reitit vain julkisilla liikennevälineillä ja paikkojen nimet englanniksi – ne pitäisi tietää liettuaksi. Orvyda niminen mies on muutama kymmenen vuotta sitten muovannut tämän kivistä veistetyn ja rakennellun puiston. Mielettömän inspiroiva leikkipaikka lapsille.

Käytäviä ja luolia.

Käytäviä ja luolia.

Suosikkipaikka oli alttari.

Suosikkipaikka oli alttari.

Via Balticaa Latviaan: Sigulda

Aamulla Ruunaweressä mulla oli tietenkin tuli pyllyn alla päästä ”ulkomaille” eli pois Virosta. Ei kun siis Via Baltica alle ja etelään. Pärnussa pysähdyttiin kauppaan ja jatkettiin matkaan Latvian rajalle. Siihen homma sitten melkein tyssäsikin, sillä välittömästi rajalla alkoi tuntien seisominen tietyöjonoissa. Päivä meni käytännössä siinä. Illalla saavuimme Siguldaan, joka on portti Gaujan kansallispuistoon. Yövyimme Pils-hotellissa, jonka hyvä puoli oli se, etteivät laskuttaneet kahdesta lasten lisävuoteesta mitään, vaikka ilmoittivat varatessa, että laskuttaisivat.

Sigulda on kuuluisa adrenaliiniurheilusta. Siellä on vaikka minkalaisia seikkailuratoja ja jopa mahdollisuus kokeilla vapaata pudotusta simulaattorissa. Me tyydyimme lasten Tarzan-puistoon. Kävimme myös korkealla paikalla tsekkaamassa kansallispuiston maisemia, mutta täytyy kyllä yhtyä Olgan kommenttiin: ”Ei niin hienoa kuin Kolilla”. Mutta tulipahan käytyä.

Kiipeily alkoi Siguldassa ja jatkui koko kesän teemana Liettuan puolella.

Kiipeily alkoi Siguldassa ja jatkui koko kesän teemana Liettuan puolella.

Lapset eivät tosiaan reissulla laiskotelleet. Ikärajat olivat Baltiassa ihanan joustavia - alle metrinen Aarnikin pääsi joka paikkaan.

Lapset eivät tosiaan reissulla laiskotelleet. Ikärajat olivat Baltiassa ihanan joustavia – alle metrinen Aarnikin pääsi joka paikkaan.

Tehokas Baltian tournee

Vähitellen alamme palautua parin viikon rankalta Baltian reissulta. Ajettiin ja nähtiin paljon. Ja pysähdeltiin huomattavan paljon lapsille mieluisissa paikoissa. Kauneushoitoille ei tällä reissulla jäänyt ollenkaan aikaan. Bloggailen eri paikoista tarkemmin, tässä kuljettu reitti linkkeineen.

Kohokohtia olivat ehdottomasti Kuurin kynnäs, missä olisi pitänyt myös yöpyä, Liettua rennot kaupungit Siaulia ja Kaunas, Peipsijärven vanhauskoisten kylät sekä Setomaan juhlat.

Päivä 1: Helsinki – Tallinna. Vembu-Tembumaa. Yö Ruunaweressä.

Päivä 2: Ruunawere – Sigulda

Päivä 3: Tarzan-puisto Siguldassa, matka Riikaan Päivä

4: Jurmala ja Livi Aqvapark, yöksi Riikaan Päivä

5: Riika – Siauliai ja ristikukkula

Päivä 6: Aampukiipeily, Siauliai – Klaipeda. Kylmän sodan museo, Orvydas-puutarha.

Päivä 7: Kuurin kynnäs, Nida, yöksi Klaipedaan

Päivä 8: Klaipeda – Kaunas

Päivä 9: Kaunas, UNO-kiipeilypuisto, vanha linnoitus, olut-tasting

Päivä 10: Kaunas – Rundalen linna – pupupuisto – Cesis

Päivä 11: Cesis – Tarto – Peipsijärvi, yö Alatskivessä

Päivä 12: Setomaan kuninkaan juhla, Obinitsa, yö Pöltsamaassa

Päivä 13: Pöltsamaa – koti