Aihearkisto: Berliini

Huh, mitä biletystä Berliinissä

Kiitos syntyperäisen neuköllniläisen isäntämme (ja hienosti järjestyneen lastenhoidon) pääsimme viettämään kunnon biletysyön Berliinissä. Teemana oli tietenkin Neukölln, mutta eihän se yön edetessä ihan riittänyt.

Aloittelimme sivistyneesti italialaisessa illallispöydässä. Sen huomion kyllä teimme, että lauantai-iltana olisi syytä tehdä pöytävaraus, jos haluaa päästä ruokailemaan itse valitsemaansa vähänkin parempaan paikkaan.

Illalliselta jatkoimme jazz-keikalle, jossa tapaisimme heti kättelyssä miehen, joka kertoi olevansa astronautti. Ilta menikin arpoessa, että oliko tarina totta ja voiko astronautti juoda kaljaa. Pyörimme Neuköllnissä useassa kivassa baarissa – paha vaan, että unohdin matkablogaajan velvollisuuteni ja siten baarien nimet! Tässä kuitenkin kuvakavalkadi – eiköhän noilta kulmilta löydy kivoja baareja, kun ottaa alkusuunnaksi vaikkapa Ä:n.

Jazzia neuköllniläisessä kellarissa. Olimme kellarin ainoat, jotka eivät polttaneet mitään.

Jazzia neuköllniläisessä kellarissa. Olimme kellarin ainoat, jotka eivät polttaneet mitään. Kuulosti silti yllättävän hyvältä

Pistäydyimme yksillä Ä-nimisessä baarissa. Ei ollut liikaa turisteja.

Pistäydyimme yksillä Ä-nimisessä baarissa. Ei ollut liikaa turisteja.

Tyylikkäitä baarivessoja.

Tyylikkäitä baarivessoja.

"Congratulations, you have left the heteronormative zone." Tässä baarissa oil kuvaaminen kielletty, mutta  tämän nappasin.

”Congratulations, you have left the heteronormative zone.” Tässä baarissa oil kuvaaminen kielletty, mutta tämän nappasin.

Mahtavat olutvalikoimat.

Mahtavat olutvalikoimat.

Kierroksen kuluessa tuli jostain syystä mieleen, että lähdetäänpä kunnon yökerhoon vielä. Isäntämme mieleen muistui Berghein. Onneksi en ehtinyt googalailla jonoja tai hankalaa sisäänpääsyä. Hyppäsimme taksiin ja pääsimme suoraan sisään lähes jonottamatta. Edellämme jonottaneet käännytettiin pois, ja kun he kysyivät syytä, kovistelevat ovimiehet jyrisivät heille: ”We don’t explain.” Tylyys oli muutenkin henkilökunnan tyyli, jolla varmaankin koetettiin luoda jännittävää ilmapiiriä. Tunnelmaa loi myös ehdoton valokuvaus kielto sisällä yökerhossa. Laukut tutkittiin ja puhelinten kamerat tarroitettiin. Sitten ei kun sisään. Pääsymaksu oli 12 euroa.

Ja siellä oli mahtavaa! Ideana on tekno ja nautinto. Missään ei ole heijastavia pintoja, vessat ovat yhteiset eikä sielläkään ole peilejä. Ympäriinsä on kopperoita, joissa voi tehdä mitä haluaa (olivat kyllä enimmäkseen tyhjiä). En tiennyt tykkääväni teknosta, mutta tuolla se kuulosta mahtavalta. Hitot, pitääkö tässä alkaa ennen neljääkymppiä rampata yökerhoissa!

Berghein sijaitsee Eastside Galleryn lähellä vanhassa voimalaitoksessa. Tältä etäisyydeltä uskalsin ottaa kuvan.

Berghein sijaitsee Eastside Galleryn lähellä vanhassa voimalaitoksessa. Tältä etäisyydeltä uskalsin ottaa kuvan.

Oltiin kuitenkin berliiniläisittäin ajoissa liikkeellä ja päätöskebabilla jo aamuviideltä. Olipahan mahtava yö. Enkä tässä edes mene yksityiskohtiin automurroista sun muusta mitä illan aikana tapahtui.

Mainokset

Berliini – Neuköllnin parhaat ravintolat

Parin viikon kokemuksella Neuköllnistä ja syntyperäisen neuköllniläisen isäntämme avulla Neuköllnin kaksi parasta ravintolaa on nyt valittu. Molemmissa selviää noin kympillä ja maha tulee varmasti täyteen. Tunnelma on loistava ja ruoka herkullista.

Aamiaiselle: Mokkabar.

Mokkabarin Für Zwei -aamiainen. OOOH. Otettiin vielä makkaroita side orderina, ahneet.

Mokkabarin Für Zwei -aamiainen. OOOH. Otettiin vielä makkaroita side orderina, ahneet.

 

Ja lounaalle / iltapalalle: Berlin Burger International.

Superhampurilaispaikkaan ei mahdu sisälle ja saa jonottaa. Mutta se kannattaa.

Superhampurilaispaikkaan ei mahdu sisälle ja saa jonottaa. Mutta se kannattaa.

Kolmen juuston purilainen.

Kolmen juuston purilainen.

Eikä burgeria kadulla popsiessa unohda olevansa Berliinissä <3

Eikä burgeria kadulla popsiessa unohda olevansa Berliinissä ❤

ITB Berlin – maailman suurimmilla matkamessuilla

Kuinka ollakaan, työreissu Berliiniin sattui mitä sopivimmin. Samaan aikaan siellä järjestettiin maailman suurimmat matkamessut. Messuilla oli aluksi kolme ammattilaispäivää ja sitten viikonloppuna kaksi normaalipäivää. Tsekkailin luento-ohjelmaa aika tarkkaan etukäteen ja päädyin osallistumaan ammattilaisosuuteen. Torstaina kiertelin standeja ja perjantaina kävin CSR-päivässä kuuntelemassa keskustelun siitä, miten matkailu hyödyttää paikallisia yhteisöjä.

Olivathan ne messut aika sävähdyttävät. Eri planeetalta kuin nämä Suomen meiningit. Pelkää Saksaa esiteltiin useamman Pasilan messukeskuksen verran ja esillä olivat lähes kaikki maailman maat – Irakin myöten.

 

ITB:n kiinnostavan halli.

ITB:n kiinnostavan halli.

 

CSR-ohjelmassa puhuttiin matkailun todellisista vastuukysymyksistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja lentämisestä. Näitä teemoja kaipasin Suomenkin matkamessuilla, mutta ehkä sitten koemme itsemme niin pieniksi, ettei meillä ole merkitystä. Tänne oli kuitenkin saatu puhumaan Lufthansalta varapääjohtaja. Jokuhan näihin asioihin lopulta oikeasti vaikuttaa.

CSR-ohjelmassa puhuttiin matkailun todellisista vastuukysymyksistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja lentämisestä. Näitä teemoja kaipasin Suomenkin matkamessuilla, mutta ehkä sitten koemme itsemme niin pieniksi, ettei meillä ole merkitystä. Tänne oli kuitenkin saatu puhumaan Lufthansalta varapääjohtaja. Jokuhan näihin asioihin lopulta oikeasti vaikuttaa.

Esillä messuilla olivat lähes kaikki maailman maat. Pääsääntönä oli se, että ne maat, jotka ovat turistirysiä livenä olivat sitä myös messuilla kun matkanjärjestäjät kävivät sopimassa kuvioitaan. Sen sijaan Uzbekistanin osastolla sain aivan rauhassa jutella ja suunnitella tulevaa Keski-Aasian kiertomatkaani asiantuntijoiden kanssa.

Esillä messuilla olivat lähes kaikki maailman maat. Pääsääntönä oli se, että ne maat, jotka ovat turistirysiä livenä olivat sitä myös messuilla kun matkanjärjestäjät kävivät sopimassa kuvioitaan. Sen sijaan Uzbekistanin osastolla sain aivan rauhassa jutella ja suunnitella tulevaa Keski-Aasian kiertomatkaani asiantuntijoiden kanssa.

Eri osastoille houkuteltiin vaikka millä keinoilla. Tämä oli parhaasta päästä.

Eri osastoille houkuteltiin vaikka millä keinoilla. Tämä oli parhaasta päästä.

 

Illalla sytytettiin disco-valot ja viinitarjoilu oli vielä päivääkin hövelimpää. Ensi kerralla taidan jäädä hengailemaan messuille yöksikin. Myös lippuja jatkobileisiin jaeltiin innolla.

Illalla sytytettiin disco-valot ja viinitarjoilu oli vielä päivääkin hövelimpää. Ensi kerralla taidan jäädä hengailemaan messuille yöksikin. Myös lippuja jatkobileisiin jaeltiin innolla.

Messut olivat nähtävyys jo itsessään – kiersin aluetta noin 8 tuntia, mutta en ehtinyt käydä aivan jokaisessa hallissa. Ammattilaispäivänä tarjonta oli suunnattu selvästi matkanjärjestäjille. Mitään matkatarjouksia ei esimerkiksi ollut tarjolla. Siksi keskityin enemmän luentoihin ja ihmettelemään menoa noin yleensä. Matkakuumehan tästäkin jäi – Uzbekistania tuskin voin enää unohtaa.

Nälkä kasvaa syödessä: Matkamessuilta ITB Berliniin

Monen sattuman kautta olin mukana Matkamessuilla Helsingissä pari viikkoa sitten. Päädyin sinne standille esittelemään suosikki etiopialaista matkatoimistoani LAL Toursia. Muuten kyllä olin vierailijan näkökulmasta messuihin aika pettynyt, homma pyöri osaltani jo koetun ympärillä ja keskustelut jäivät pinnallisiksi.

Nauratti esitellä Matkamessuilla Etiopiaa Joensuun kioskin vieressä, mutta elämä vie.

Nauratti esitellä Matkamessuilla Etiopiaa Joensuun kioskin vieressä, mutta elämä vie.

Matkanjäjestäjän näkökulmasta tilanne oli mielenkiintoisempi. LAL Toursin kanssa etsittiin kumppaneita. Ja minullahan on ollut omanakin haaveena perustaa seikkailumatkatoimisto… Tämä on näitä sun täytyy varoa mitä sä toivot asioita, sillä ne voivat lähteä etenemään. Sillä seuraavaksi lähdenkin kartoittamaan markkinoita maailman suurimmille matkamessuille saksalaisten pariin. Maalikuun alussa järjestetään ITB Berlin. Siellä on uskomattoman paljon tarjontaa (kaikesta!), ja erityisen kiinnostava teema on reilu matkailu, josta Suomessa puhutaan vielä hyvin vähän, eikä kukaan matkanjärjestäjä vielä kunnolla vastaa siihen, miten matka organisoidaan niin, että se todella hyödyttää paikallisia ihmisiä ja että ympäristövaikutukset ovat siedettävät. Tästä lähden siis innolla kuulemaan suosikkikaupunkiini Berliiniin, jonne voi onneksi aina organisoida (työ)reissun. Tulkaa muutkin!

ITB:n CSR-ohjelma saa matkailuhullun sukat pyörimään jaloissa.

ITB:n CSR-ohjelma saa matkailuhullun sukat pyörimään jaloissa.

Joulumarkkinoilla Berliinissä

Olgan ja minun nähtävyysosio Berliinissä suuntautui joulumarkkinoille. Kierros tehtiin marraskuun lopussa, juuri ennen adventin alkun, joten ihan kaikki joulutorit eivät vielä olleet auki, suurimmat kuitenkin olivat.

Paikallisoppaamme Larissa vei meidän omalle suosikkitorilleen Gedarmenmarktille. Toria ympäröivät kauniit rakennukset ja sisäänpääsy aidatulle alueella maksoi euron. Tämä oli tunnelmoijien kannalta ehdottoman hyvä, sillä kaikki paikalla olijat olivat tulleet nautiskelemaan eivät esimerkiksi oikaisemaan torin läpi.

Ensin musaa, sillen balettia, perfekt!

Ensin musaa, sillen balettia, perfekt!

Gedarmenmarktin Pakkasukko-baletti oli Olgan mielestä koko matkan kokokohta.

Gedarmenmarktin Pakkasukko-baletti oli Olgan mielestä koko matkan kokokohta.

Glühwein, jonka opin tilaamaan "mit Schüss". Hyvin maistui.

Glühwein, jonka opin tilaamaan ”mit Schüss”. Hyvin maistui.

Gedarmenmarktin rauhallinen ja ihana tunnelma.

Gedarmenmarktin rauhallinen ja ihana tunnelma.

Ympäröivät rakennukset tekivät juhlallisen tunnelman.

Ympäröivät rakennukset tekivät juhlallisen tunnelman.

IMG_2169

Yritin välttää ahnehtimista, mutta pakko oli käydä katsomassa myös Alexanderplatzin isot joulumarkkinat. Olga innostui niistä niin paljon, että halusi käydä katsomassa vielä lisää jouluvaloja. Niinpä nappasimme bussin 100 ja ajoimme mm. Unter den Lindenin ja Brandenburgin Torin kautta Kudammin valomerelle. Näistä kahdesta joulutorista Alexanderplatz oli ehdottomasti kivempi. Molemmat toki sopivasti ostospaikkojen lähellä.

Alexanderplatzilla pääsi luistelemaan.

Alexanderplatzilla pääsi luistelemaan. 

Illalla Alexanderplatzilla oli vähän tivolitunnelmaa. Olga pistäytyi karusellissa ja musa soi. Herkuttelimme makkarasämpylöillä ja suklaaseen kastetuilla viinirypäleillä.

Illalla Alexanderplatzilla oli vähän tivolitunnelmaa. Olga pistäytyi karusellissa ja musa soi. Herkuttelimme makkarasämpylöillä ja suklaaseen kastetuilla viinirypäleillä.

Gedächtniskirchen ympärillä oli hälyinen joulutori. Muutamia tivolilaitteita, mutta tunnelma vähän hukassa.

Gedächtniskirchen ympärillä oli hälyinen joulutori. Muutamia tivolilaitteita, mutta tunnelma vähän hukassa.

IMG_2207

ss

Hamamissa ja kampaajalla Berliinissä

Saksassa pitää toki poiketa säästämässä erilaisissa hoidoissa. Tällä kertaa homma sujui helposti, koska pystyin jättämään Olgan Larissan luo.

Olin haaveillut kunnon itämaisesta kuorinnasta ja ajattelin että sen saa täällä hoidettu helposti ja hyvin, koska kaupungissa on niin paljon turkkilaisia. Suuntasin siis Hamamiin kohtalaisen odotuksin. Valitsin melkoisen paketin: kuorintaa, varhaista ja hierontaa. Sisäänpääsymaksuineen tämä kustansi melkein satasen. Epäilykseni kyllä heräsivät jo tässä vaiheessa – vastaanotossa näkyi vain saksalaisia. Ihan miellyttävä lepohuone samoin oli täynnä saksalaisia ystävättäriä supisemassa keskenään. Kuorinta tehtiin ilman kunnon höyrytystä ja liotusta, jolloin se ei tietenkään ollut yhtä tehokas kuin vaikka Georgian rikkikylvyn jälkeen. Vahaus oli toimiva, mutta kosmetologi (tuskin sentään) oli unohtanut deodorantin – ei siis mikään luksuskokemus. Itse hamam-huone oli ihan viihtyisä, mutta mutta… Kerrostalon kellariin tehty. Muutenkin sisustus oli vähän sitä ja tätä – itämainen tunnelma oli saatu aikaa peittämällä loisteputket keltaisilla kankailla. Olen varmaan kiertänyt näitä kylpylöitä liikaa, koska odotin vähän originaalimpaa kokemusta. Mutta ymmärrän että saksattaret täällä paremman puutteessa käyvät, paikka toiminee samaan tarpeeseen kuin Yrjönkadun uimahalli. Mutta kunnon kuorinnan ja hamam-kokemuksen perässä pitää ilmeisesti edelleen matkustaa vähintään Istanbuliin.

IMG_9230.JPG
Sisään hamamiin pääsee Schokofabrikin vierestä sisäpihalta, Mariannenstrasse 6, Kreuzbergissä.

Kävin myös kampaajalla, jonne pääsi varaamatta aikaa. Se oli kyllä kaikin puolin positiivinen kokemus. Ihailen miten tehokkaasti homma hoitui. Asiakkaita otettiin vastaan samalla kun laitettiin toisille lappuja päähän. Ja hyvä tuli.

IMG_9246.JPG

Rennosti Neuköllnissä

Eteen tuli työkuvioideni kautta mahdollisuus viettää hieman aikaa Berliinissä. Nappasin Air Berliinin mukavat iltapäivälennot ja Olgan mukaan. Vielä paremmaksi reissun tekee se, että saimme viettää ajan Olgan isän Larissa-serkun luona hänen kauniissa Neuköllnin kodissaan. Olin tietenkin kuullut etukäteen että Neukölln on uusi Prenzlauerberg, Berliinin Kalamaja, Alppiharju, whatever, just paras alue. Pääsimme siis hienon kaupungin eläville kulmille – ei liikaa muita turisteja, ihania ravintoloita ja edullisia ostoksia sitäkin enemmän. Jo ajatus saa minulla sukat pyörimään jaloissa.

Larissa vei meidät heti ekana iltana vietnamilaisten herkkujen (ravintola Pho Phan Karl Marx Strassella) ääreen. Olga onki tietenkin salaattien alta vain kanapalat, mutta söi reippaasti kesärullaakin kunnes kuuli että se sisältää hänen inhoamaansa tofua. Laskua maksaessa alkoi kyllä taas Suomen kalleus harmittaa – täällä erinomaiset alku- ja pääruuat kolmelle juomineen maksoivat alle 30 euroa. Aloin mielessäni perustella haluani tulla Berliiniin pariksi kuukaudeksi koko perheen kanssa rahansäästöllä… Todellinen syy olisi kyllä toive siitä, että lapset näkevät monikulttuurisempaa elämää kuin Helsingissä ja oma haluni upota suurkaupunkiin.

Larissa neuvoi meidät ostoksille läheiseen T K Maxxiin (Karl Marx strassella yksi, jossakin päin Berliiniä on kuulema toinenkin). Kauppa ostaa eri merkkien varastojen jämiä ja myy ne sitten varsin edullisesti. Ostin paljon vaatetta itselleni, mutta myös kummipoikien joululahjahankinnat edistyivät leluosastolla. Pikkuautovalikoimat Saksassa ovat sellaiset, että kahdeksan pojan kummipariskunnan kannattaisi tehdä tänne reissu joka joulun alla.

IMG_9150.JPG

Olga jaksaa pitää minut maantasalla: "Mitä sinä kuvaat, onko TUO muka sinusta kaunis maisema." Ei oikein tule samaa arvostusta rähjälle kuin minulta.

Olga jaksaa pitää minut maantasalla: ”Mitä sinä kuvaat, onko TUO muka sinusta kaunis maisema.” Ei oikein tule samaa arvostusta rähjälle kuin minulta.

Kiitettävät valikoimat kumipoikien joululahjahankintoihin.

Kiitettävät valikoimat kumipoikien joululahjahankintoihin.

Berliinin nähtävyyksiä olemme katselleet jo aiemmin eli nyt saimme keskittyä Neuköllnin ihmeisiin. Tosin Olga hankki itselleen lelukaupasta ensimmäisen Monster High -nukkensa ja viettäisi aikansa mieluiten Larissan kotona leikkien ja Kinder-patukoita nauttien. Päästiin sentään ulos toteamaan, että marraskuu on marraskuu myös berliiniläisessä leikkipuistossa, mutta onpahan paikka tsekattuna kesää varten. Olga jaksoi kauhistella koirankakan hajua, töhryjä ja roskakasoja… Saa nähdä valitseeko teininä matkakohteeksi mieluummin Geneven ja Oslon.

IMG_9212.JPG

IMG_9214.JPG

IMG_9192.JPG

IMG_9202.JPG