Aihearkisto: Matkaterveys

Kivat tuliaiset

image

image

image

Paljon nähtiin ja syötiin tyytyväisinä tällaisia herkkuja.

image

Tätäkin Pearl Tea -herkkujuomaani latkin hyvällä halulla, vaikka luin saksalaistutkimuksesta, jonka mukaan tapiokahelmet aiheuttavat syöpää. Ja jopa Hongkongissa sattuneesta huijauksesta, jossa myytävään teehen on laitettu auton renkaan palasia helmiksi.

image

Mutta pahin (ja ainoa) virhe taisi olla sortuminen tähän aamiaislautaseen.

Taksissa matkalla lentoasemalla aloin nimittäin minä oksentaa. Mikko sai siis huolehtia molempien lasten viihtyvyydestä koko 11-tuntisen yölennon ajan. Minä huolehdin vain itsestäni. Saapuessamme aamuvarhaisella ”Finlandiin” oli lasten riemu rajaton, mutta Mikon olo huononi. Kotona myös Olga alkoi oksentaa. Aarni vain jatkoi iloista jutusteluaan jokaiselle vastaantulijalle edelleen Munkkivuoren ostarilla (Päivää, päivää, how are you? Thank you!)

Ainoa mitä me kolme söimme ja Aarni ei, oli tuon aamiaislautasen salaatti. Matkoilla ruokapeto iskee useinmiten juuri ei-paikallisista ruuista. Yksi syy lisää pysyä ruodussa ja suosia paikallisia erikoisuuksia.

image

Taudit välttänyt poju vaati kotona perunamuusia pöytään. Olikin ihanaa kokkailla keittiössä, jonka loma-asukkaat olivat puunanneet putipuhtaaksi. Lämmin kiitos!

Vankina Bintanilla!

Apua, päädyttiin resort-helvettiin! Ruoka, juoma ja ennen kaikkea kuljetukset alueelta pois ryöstöhinnoissa (selittänee edullisen huonehinnan). Ja tietenkin ollaan keskellä ei mitään. Meinasi jo paniikki iskeä tulevia kolmea vuorokautta ajatellessa.

Kun raaski syödä kalliin aterian ja juoda Singaporen hinnoissa olevan Bintangin, niin mieli vähän kirkastui. Etenkin kun rantaravintolan kulmalla tutustuimme hotellin ulkopuoliseen taksinkuljettajaan, joka lupasi päiväkierroksen Bintanin julkisille rannoille ja kyliin järkevään hintaan.

Olemme siis Swiss Belhotel -resortissa. Kerron tässä hyviä puolia paikasta, jota en missään nimessä suosittele.

1. On low season (joten olemme reiluja matkailijoita?!) ja paikka on lähes tyhjä. Hotellin pelihuone, elokuvateatteri ja katon uima-allas ovat siis lähes yksityiskäytössämme.

image

Star Warsia omassa elokuvateatterissa.

image

Pari tuntia yksityisopastusta Xboxin kanssa.

2. Hotellin vieressä on sentään kallis turistiostari.

image

3. Lapset saavat täälläkin älyttömästi postiivista huomiota. Olgan ympärille oikein keräännyttiin ottamaan selfietä. Aarni kieltäytyi topakasti huutamalla ”No!” Sen verran on englantia opittu.

(Eli vähän kuin oltaisiin Espoon kummien luona käymässä: kaukana, mahtavat pelimestat ja paljon huomiota lapsille.)

4. Rantakin on hieno, mutta olin siellä niin vihainen, etten ottanut kuvia. Mietin kyllä, että joku ottaisi tekisi auringonlaskusta mahtavan kateutta herättävän postauksen.

Asennoidun siis niin ja annan muun perheen nauttia fasiliteeteista. Seikkailu, saati erikoispaikat kyllä loistavat poissaolollaan.

Tai sitten karkaan.

Tavallaan kuitenkin hyvä ettemme ole ihan viidakossa, sillä matkan varrella tähän rysään pysähdyimme Singaporessa Mount Elizabeth -sairaalassa (jossa on muuten käyty lasten kanssa useammin kuin Dextrassa) Olgan mahakivun takia. Saatiin loistohuolenpitoa ja lääkkeet matkaan. Kolmen vuoden takaisella reissulla poikettiin nimittäin parikin kertaa korvavaivojen takia. Arvostin erityisesti selkeää hinnastoa seinällä, lääkkeiden saamista samalla mukaan ja asiakaspalvelun yleistä lämminhenkisyyttä ja ripeyttä. Hämmentävää, että tuntui että olisi parempi saada vaivat hoidettu loppuun asti täällä. Onkohan terveydenhuolto kuitenkaan se vientituote, jonka varaan Suomi voi laskea?

Muuten matka sujui mukavasti suunnitelmien mukaan. Mutta jos joku tänne erehtyy, niin suosittelen hankkimaan eväät terminaalin tax freestä.

image

image

Bintanille Singaporen Tanah Merah -terminaalista vei Linda Line -tyyppinen alus. Liput ostettiin satamasta.

And the plan is…

... to head to Sri Lanka to do research and participate a church opening in Ethiopia! Leaving soon.

… to head to Sri Lanka to do research and participate a church opening in Ethiopia! Leaving soon.

Tämän kevään matkatilanne näyttää osaltani niin hyvältä, että välillä tuntuu näenkö unta. Monien vaiheiden jälkeen olen lähdössä pääsiäismaanantaina keräämään gradumateriaalia Sri Lankasta. Ja kirkkovaltuutettunakin sinnittely ilmeisesti kannatti, sillä pääsen vielä toukokuun lopussa seurakuntayhtymän delegaattina Etiopiaan Lähetysseuran rakennuttaman kirkon avajaisiin Dessieen. Molemmilla matkoilla pääsee kiertämään maita hyvin maanteitä pitkin ja tapaamaan paljon paikallisia. Itse asiassa koko idea on tavata ihmisiä, oppia ja kehittää jotakin uutta. Harmillisesti lapset eivät tietenkään näille reissuille voi lähteä. Ikävä tulee.

Olgaa onneksi lohduttaa kotiin jäämisessä se, ettei hän joudu ottamaan rokotuksia: Etiopiaa varten niitä tuli minulle viisi. Otin viimein hepatiitti B:nkin, vaikka matkat joskus nuorena, kun rokote tuntui kalliilta ja tarpeettomalta (en tietenkään joudu sairaalaan…), olisivat ehkä sitä enemmän edellyttäneet. Lisäksi tarvittiin polio-, lavantauti-, aivokalvontulehdus- ja keltakuumerokotteet. Keltakuumeestakin tosin 15 vuotta sitten sanottiin, että turha sitä ottaa, koska se on niin huono (todistus siitä kyllä kirjoitettiin). Mutta nyt minulla on sitten viikon takia enemmän rokotteita kuin etiopialaisilla koko elämänsä aikana. Lariamia (malariaa vastaan) ehkä otan Etiopiassa, koska niitä jäi viime talven reissulta syömättä. Sri Lankaa varten ei tarvinnut perusrokotteiden lisäksi juuri muuta kuin Hepatiitti A:n, minkä olin sentään ottanut jo aikoja sitten. Rahaa rokotuksiin ja lääkkeisiin menee reilu pari sataa euroa. Jos reissuun lähtisi koko perhe, niin kuluerä olisi jo aika iso. Nicaraguassa teimme tosin aikanamme niin, että ostimme lääkkeet paikanpäältä, jolloin hinta oli murto-osa Suomen apteekkihinnoista. Rokotteiden suhteen se taas ei taida toimia, ainakin Balilla hinnat olivat niissä samaa luokkaa kuin Suomessa.

Yritin lohduttaa Olgaa, että mennään kesällä Lappiin, mutta hän osoitti vain sitkeästi rantakuvia mieluisampana kohteena. Ei auta kun toivoa lapsille lämmintä mökkikesää Suomeen. Itse sulattelen kiitollisuutta ja epäuskoa näistä hienosta edessä olevista reissuista. Ihmeellisintä tässä kaikessa on se, että kerrankin joku muu hoitaa järjestelyjä – saa nähdä osaanko ottaa siitä ilon irti vai poltteleeko organisointi.