Aihearkisto: Ympäristö

Reilun kaupan tuliaisia Vietnamista

Vietnamista oli yllättävän helppoa ja mukavaa ostaa laadukkaita ja tyylikkäitä tuliaisia, jotka oli tuotettu reilun kaupan periaatteiden mukaan.

Hanoissa tein ostokset Le Chalet Cafe -nimisestä kaupasta, joka myy vietnamilaisia käsitöitä. Kauppa oli saanut alkunsa massaturismin tuomista muutoksista Pohjois-Vietnamissa. Kaupan perustaja oli huomannut, että ihmiset jättävät perinteisten käsitöiden teon myydäkseen Kiinassa tuotua rihkamaa halvalla turisteille. Myynnissä on hurja kilpailu ja myyjät joutuvat juoksemaan turistien perässä. Sekä myyjät että turistit kärsivät tilanteesta. Le Chalet Cafe on kehitetty yhdessä muutaman tällaisen käsityöläisen kanssa. Nyt he keskittyvät tuotantoon ja myynti hoituu Hanoissa. Ostin Le Chalet Cafesta pienen laukun ja muistikirjan.

Hoi Anissa on jo vuodesta 2000 toiminut Reaching out. Se työllistää vammaisia (englanniksi ei enää disabled, vaan differently able) sekä kahvilassa että käsitöiden tuotannossa.

Reaching out -teehuoneessa työskentelee kuulovammaisia ihmisiä, joiden kanssa asiakkaat kommunikoivat elekielellä. Käsityökaupassa myydään mm. hopeakoruja, vaatteita ja teeastioita. On mukava ostaa (vaikka hinta onkin tietenkin katukauppaa korkeampi), kun saa asioida rauhassa, tietää ostavansa laadukasta tavaraa ja että raha jakautuu asiallisesti.

image

image

Trendikkäät matkamuisto T-paidat sai ostaa Ginkgo-nimisestä liikkeestä. Merkillä on oma vuonna 2007 perustettu tehtaas Ho Chi Minh Cityssä. Selvästi Vietnamissa on jo aikaa sitten herätty vaateteollisuuden ongelmiin niin ympäristö-, laatu- kuin ihmisoikeusnäkökulmista ja ratkaistukin näitä ongelmia pitäen silti hinnat ainakin turistin näkökulmasta erittäin siedettävänä.

image

Enemmän kuin tyytyväinen tuliaisiin (itselle).

Mainokset

Halong Bayn risteily

Otettiin kahden päivän ja yhden yön pakettireissu Halong Baylle. Tavallaan rentouttavaa olla puolitoista vuorokautta ryhmän jatkeena ja tehdä mitä käsketään.

Reissu alkoi noin neljän tunnin ajomatkalla Hanoista Halong Bayhin. Matkalla pysöhdyttiin kamalassa turistirysässä: matkamuistoja ja ruokaa. Rysään kuitenkin ilmeisesti oli valtion omistama ja tavoitteli työpaikkojen luomista käsityöläisille. Kyselin oppaalta onko se hyvä työpaikka, mutta puheenaihe vaihtui nopeasti. Matkaa oli noin 150 km, maisemina kaupunkeja ja riisipeltoja.

image

Halong Bayssä astuimme noin 30 henkeä vetävään laivaan. Seurue koostui pääosin ausseista ja eurooppalaisista.

image

image

image

image

Tunnelma, seurue ja laivalla kaikuvat brittiaksentti olivat kuin Poirot-elokuvasta.

image

Risteilyn kuuluivat viiden ruokalajin lounaat ja illalliset myös lapsille. Hyvä kokemus! Juomat piti ostaa erikseen.

image

Maisemat tietenkin loistavat. Siksihän tänne tultiin.

Lapset sanoivat, että risteily oli yhtä hyvä kuin Legoland. Ja tosiaan lapsille oli hauskaa ohjelmaa. Juuri muita lapsia ei silti reissulla näkynyt. Hintakin oli ok: Aarni ilmainen ja Olgalle 25% alennusta. Yhteensä meidän porukalta vajaa 400 USD. Hinnat vaihtelevat tosi paljon, samoin risteilyjen luksustaso. Illalla lähelle ankkuroidusta laivasta kuului kova musiikki. Onneksi ei satuttu bilelaivaan vaan tähän Poirot-versioon.

image

Maisemia pääsi ihailemaan kajakista käsin.

image

Illalla kokkailtiin.

image

Ja kalastettiin mustekaloja.

image
Loistavasti nukutun yön jälkeen kiipeiltiin vielä kallioluolissa.

image

image

Ja Aarni pääsi ruoriin. Olga kieltäytyi kunniasta.

image

image

Erinomainen reissu siis monessa suhteessa.

Ja silti. 

image

Yleisövessa suoraviivaisine viemäreineen.

Kyselin toki, minne laivojen jätevedet lasketaan (kuljetaan pois, mangrovemetsään). Ja toki sitä miettii mitä tällaiset uskomattomat turistimassat alueelle tekevät. Halong Bayllä on myös kyliä ja asuu lähinnä kalastuksella eläviä ihmisiä. Siinä kenelle turismin tuovat rajat täällä päätyvät olisi paljon selvitettävää. Massat kieltämättä häiritsevät hienoa luontokokemusta. En tiedä onko muilla kuin omiin mökkirantoihin tottuneilla suomalaisilla varaa ajatella, että luonto pitää saada kokea yksin.

image

Ruuhkaa Halong Bayllä.

image

Photo, photo, sanoi soutajamme, ja keräsi samalla roskia lahdesta. Aussirouvat eivät ymmärtäneet homman merkitystä, vaan kiljuivat kun vene vähän keinahteli.

Paluumatkalla saimme naisoppaan. Iskin taas kiinni kyselemään miksi alalla on niin vähän naisia. Homma on kuulema niin vaikeaa ja vaatii paljon aikataulujen sovittelua, että sopii paremmin miehille. Omakin oppaamme sanoi, että hänkin on ollut työn vaativuuden takia hankalaa löytää mr. right, vaikka on jo 21-vuotias.

Hieno paikka, yllättävän kiva seurue ja jännittävä siirtomaahenkinen tunnelma. Ja onnistui erinomaisesti lasten kanssa. Jatkan silti edelleen erikoispaikkojen metsästystä muualta kuin pakettimatkoilta. Matkanjärjestäjämme oli Flamingo Tours, jota voin kyllä suositella.

Ps. Ihanan suomalainen olo, kun lopuksi oppaat suukottelivat lapsiamme ja fellow-turistitkin kehuivat ”absolutely delightful”. Kommentointiin vain verkkaisesti ”Yes. THIS went well.”